Olen tässä alkanut vaipua masennukseen, tai sen kaltaiseen tilaan. Tunnen itseni robotiksi. Teen kaiken ihmiskunnalle en itselleni, ja kaikki muutkin tekevät. 

Olen pyydystänyt hehkua ihailemalla ystäväni hankalaa rakkautta. Lisäksi aloitin uuden harrastuksen; siivoamisen. Manian pahimmassa vaiheessa se oli suorastaan pakkomielle. En voi sanoa olevani kunnossa.

Tänään yksi sekunti muutti kuitenkin jotain. Huonompaan vai parempaan, sitä en tiedä. Puhu äänellä jonka kuulen...  Ainakin leijun kuin heliumpallo, joka on itkun saattelemana päästetty menemään.

Istuin ystävättäreni kanssa isossa pöydässä; muualla ei ollut tilaa. Pöytä oli täynnä; kouluavustaja, minä ja ystävättäreni ja joukko poikia, mukaan lukien Hän. Ehdin pistää haarukallisen ruokaa suuhuni ja katsella hämmentyneenä ympärilleni ja sitten se tapahtui. Katsoin häneen, tarkoitus oli vain vilkasta, mutta hän katsoi minua. Tuijotimme toisiamme silmiin sen yhden sekunnin, joka tuntui niin lyhyeltä. En ole varma kumpi käänsi katseensa ensin, mutta hänen katseensa oli niin tunnusteleva ja kokeileva, että sydämeni meinasi pakahtua. Voi olla että hän etsi silmiä hiusten takaa, odotti sanoja tai ihmetteli meikittömiä kasvojani. Kunpa tietäisin mitä hän ajatteli... 

Hän voisi tappaa minut katseellaan.

----

Blue Foundation: Eyes on fire

----

En ole kirjoitellut vähän aikaan. Vasta tänään tuli olo että pitää kirjoittaa. Ajatuksia olen kuitenkin kerännyt jo koko viikon. Siis liikkeelle. Eilen loin kauniin sanonnan ja kuten kaikki muutkin ajatukset tämä kuvaa minun tämä hetkistä tilannettani. Se kertoo monesta asiasta; rakkaudestani Vaahtopäähän  ja horjuvasta kiintymyksestäni masennukseen.

Sinä olet huumeeni, minä olen sinun orjasi, mutta kuka haluaisi orjakseen narkkarin?

 Aura laulaa kappalessaa Song for Sophie näin;

Hän oli aina kuin höyhen ilmassa
En ikinä tiennyt lensikö vai putosiko hän
Hän oli aina kuin höyhen elämässäni

Nuo sanat kertovat ystävästäni, josta en voi tietää lentääkö hän vai putoaako. Saan aina olla huolissani.

-----

Aura: Song for sophie

-----

Jonille 

Jos mä kaadun, nostatko mut ylös? Kun mun jalat pettää alta, kannatteletko mua? Jos alan itkeä, lohdutatko mua?

Sun pitäis, sillä kaikki tää johtuu susta.

Mä kaadun, kun en enää jaksa. Mun jalat pettää alta kun yhtäkkiä oletkin siinä, vaikka et aiemmin ollut. Ja mä itken, koska sä olet siinä, koska olet ollut liian kauan poissa.

---